IDENTITEETTI

(latinan sanasta idem ’sama’)

 

Sillon kun mun arvomaailma pilkkoutui, kääntyi ja vääristyi aineiden takia, jäi hyvin vähän enää jäljelle sitä joka oli aiemmin normaalien elämänkokemusten mukana kasvanut joksikin jota pystyin tarkasti määrittämään aidoksi minäksi. Vaikkakin identiteetti on ollut hakusessa jo varhaisesta teini-iästä lähtien, ja saatoin huumeilla itseni sellaiseen maailmaan joka kertoi minulle kuka olen siellä ja mikä roolini tulisi olemaan. Ensin pidin siitä koska nyt se oli ainakin jokin asia joka olisi pysyvää ja varmaa. Se oli 6-0 kusetus. Sitä roolia elettyäni kadotin tuon yhteyden muihin, josta aiemmin kirjoitin. Se rooli soti osittain perusluonnettani vastaan enkä voinut siitä pitää. Ei ihminen joka pitää itsestään ole niin vihainen ja samalla tyytymätön kun olin silloin, vaikka elämässä vielä siinä vaiheessa oli moni asia niin hienosti!

 

Munmielestä liian moni on nykyään hukassa sen asian suhteen, kuka kuvittelee olevansa. Se on varmaan suurin yhteiskunnallinen ongelma jonka me kaikki jaamme tällähetkellä, oli sitten narkkari tai ei. Vaikkain juuri narkkarit elää semmosessa suljetussa tietynlaisessa kulttuurissa joka takaa kyllä heti yhteyden toiseen narkkariin koska ne jakaa yleensä hyvin samankaltaiset elämänkokemukset. Harmi vaan ettei narkkarit voi tulla toistensa kanssa toimeen koska aineiden aiheuttamat muutokset käytöksessä ja pelkästään aineelle ja itselle eläminen lopulta katkasee ton yhteyden. Äärimmäinen itsekkyys jaettuna samalla epävarmuuden kanssa, jokaisella lampaalla laumassa.

 

On heikkoutta antaa vaikkapa jonkun alakultuurin määrätä se millainen luonteesi tulisi olla, ja minkälaisia valintoja sinun tulisi tehdä. Siinä mielessä avun hakeminen oli nurkkaan ajetun eläimen reaktio. Orjallinen alistuminen aineille, ja ihmisten vaikutukselle jotka siinä maailmassa elivät sekä alistuminen kohtalolleni jonka näin siitä näkökulmasta muuttumattomana ilman toivon kipinää. Kaikki tää oli pelon aiheuttamaa. Ei rohkeutta. Pelon päälle ei voi rakentaa mitään, varsinkaan hyvää elämää. Valhe ei kestä minua enkä minä sitä. Nyt kaikki täytyy rakentaa vakaalle totuuden pohjalle, vaikka tuo että on pudonnut täysin tyhjän päälle on silti pelottavaa mutta samalla tosi vapauttavaa koska nyt voin vapaasti muokata identiteettini ja saan suuremman valinnanvaran niille vaikutteille joille altistun. Osan aion pitää, mutta toimimattomat osat aion heittää pois.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *